Aerobinen kynnys on se kohta rasituksessa, jossa keho alkaa tuottamaan laktattia yli perustason, mutta pystyy edelleen tehokkaasti puskuroimaan ne pois kehosta, ilman että ne haittaavat suoritusta. Verestä mitattuna aerobinen kynnys ylittyy usein, kun veren laktaattipitoisuus nousee lepolaktaattitason yläpuolelle.
Aerobinen kynnys on hyvin yksilöllinen, henkilökohtainen raja pystytään määriittää tarkasti VO2-testissä sekä laktaateista.
Kynnys voidaan määrittää suoran hapenottokykytestin perusteella, laskemalla ventilaatioekvivalentti, hapen ja hiilidioksidin avulla (VE/VO2 ja VE/VCO2).
Aerobinen kynnys (AeK) määritetään ventilaation ja hengitetyn happimäärän (VE/VO2) mukaan, jossa alin kohta viittaa aerobiseen kynnykseen.